Etusivu       Slovakiancuvac                    Haltiavuoren kennel                 Koirat                       Kuvia ja
        
              Laumanvartija                             Jalostuksesta              Pentueet         kertomuksia
Linkit  
 

  
   

 


 Haltiavuoren C-pentue

Samo Erik Janin ranc – Haltiavuoren  Biegga ”Tuuli”

Astutus 2.8.2009 Kurböle, Porvoo
Ultra 2.9.09

                             

Samo on keskikokoinen, vankkaluustoinen avoin, varma ja ystävällinen uros, jolla on tummat silmät ja hyvä pigmentti. Turkin väri on puhtaan valkoinen.  Samolla on yksi pentue aiemmin (Haltiavuoren A-pentue).
Tuuli on kookas, vankkaluustoinen, puhtaan valkoinen leikkisä narttu.
Samolla tai Tuulilla ei testauksessa ole ilmennyt kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Ultrassa 2.9. näkyi viisi sikiötä. Odotettavissa useita pentuja.  Tuleva äiti on rauhoittunut ja ruoka maittaa.
                                                                                                                          Pikkukuvat klikkaamalla isommiksi
                        

Tiistaina 29. syyskuuta alkoi synnytykseen valmistautuminen. Tuuli oli levoton, mutta rauhoittui yöksi. Keskiviikkona lenkkihalut katosivat ja makuuhuoneen pentulaatikko alkoi kiinnostaa. Torstaina 1. lokakuuta kello 13.31 syntyi ensimmäinen pirteä uros. Tuuli oli rauhallinen synnyttäjä, joka huolellisesti avasi sikiökalvot, pureskeli napanuoran poikki ja nuoli pentunsa puhtaaksi. Jälkeiset myös maistuivat.  Viides pentu syntyi kuolleena. Tuuli elvytti poikaansa sinnikkäästi, mutta kaikista konsteista huolimatta äiti ei saanut poikaansa hereille. Seuraava syntyvä pentu pakotti luovuttamaan ja siirsimme pennun pois. Tuuli seurasi huolissaan toimiamme. Syntyvä pentu sai entistä tarmokkaamman puhdistuksen. Iltayhdeksältä syntyi viimeinen pentu.  Työpäivän tulos oli neljä urosta ja kaksi narttua. Pikainen pissalenkki, vuodevaatteiden vaihto ja äidin puhdistus. Halla isoäiti ihmettelee, miksi hän ei pääse tutustumaan vikiseviin pikkuolioihin. Tuuli makailee tyytyväisenä pentujensa ympäröimänä. Aurinko paistaa.

                       

Pennut 3 vrk

Elämä maistuu hyvälle, ruoka maittaa kolmantena elinvuorokautena sunnuntaiaamuna.  Maitobaarissa on jatkuva jono, nukkuuko Tuuli ollenkaan? Pennut inisevät ja kokeilevat pienenpientä haukkumista. Paino on noussut reippaasti (syntymäpaino 340 – 400g, paino lauantai-iltana 440 – 580 g). Tuuli käy kolme kertaa päivässä pissalla ja aina samassa paikassa. Oi, minullakin on äiti, pikainen hellä nuolaisu Hallan suupieliin ja syöksy takaisin ovelle odottamaan paluuta pentuja hoitamaan.  Vauvojen hoivaamista ei voi keskeyttää ja ruokakin on syötettävä Tuulille kädestä. Ruokakupistahan ei voi syödä ja tarkkailla pentuja samanaikaisesti. Vaativaa tuo äitiys!

          
 

Vauvat inisevät, Tuuli läähättää ja yritän nukkua. Puoli kahdelta aamuyöllä tuuletan makuuhuoneen ja pissatan emokoiran.  Vihdoinkin nukahdamme koko porukka. Pentujen kirsupigmentti alkaa maanantaina tummua. Tuuli malttaa jo hetken makoilla olohuoneessa vauvojen nukkuessa.  Torstaina pentujen syntymäpaino on kaksinkertaistunut.  Halla ohittaa makuuhuoneen avoimen oven katse seinään käännettynä. Selkeä viesti tyttärelle, että hoivaa pentujasi huoletta minusta ei ole sinulle vaivaa.   Pentujen liikkuminen on kehittynyt. Kohta lähdemme liikkeelle!

       

Pennut 2 viikkoa

Kaksiviikkoisina pennut painavat jo lähes puolitoista kiloa. Kirsu ja polkuanturat ovat tummentuneet. Pennut astelevat huojuen pentulaatikossa.  Tyytyväistä ininää, turhautunutta haukkua ja pientä murinaa kuuluu pentulaatikosta. Halla pääsi Tuulin suostumuksella ihailemaan koiravauvoja viikonloppuna. Hoitotoimet Tuuli tekee itse ja Halla-äiti  joutuu tyytymään pehmoleluihin.  Vauvoja on niin kaksi- kuin nelijalkaisia. Touhua ja ääntä riittää.

    

Pennut 3 viikkoa. Muutto

Kolmiviikkoisina pennut painavat kaksi kiloa. Silmät ovat avautuneet. Omaa haukkua kokeillaan innokkaasti kontaktinhakuun, siis kuuloaisti on jo toiminnassa. Hapuileva kävely, kiipeily ja ryöminen pentulaatikon pehmolelujen ja suojarimojen päällä ja alla kiinnostaa. Keskiviikkoiltana pennut muuttivat makuuhuoneestani apukeittiöön. Muutto oli pennuista ja Tuulista jännittävää. Torstaiaamuna pentulaatikon portti avattiin ja tutkimusretkeily uudessa ympäristössä alkoi. Rasittavaa oli; päiväunet kutsuivat takaisin tuttuun ympäristöön. Hallakin pääsi vilkaisemaan Tuulin suostumuksella pentujen uusia asuintiloja. Täältä tullaan elämä!

        
 

Pennut 4 viikkoa

Neliviikkoisena ruokavalio on monipuolistunut. Äidinmaidon lisäksi tarjoilemme raakaa paistijauhelihaa sekä luomujugurttia.   Pallerot painiskelevat, hypähtelevät ja väsähtävät kesken leikin päiväunille. Uudet lelut pentuhuoneessa tutkitaan välittömästi ja tapporavistustakin harjoitellaan. Äiti-Tuuli viihtyy jo päiväunien ajan pihalla. 

                   

5 viikkoa

Viisiviikkoisina pennut ulkoilevat pihalla. Tutkimusretket ovat jännittäviä. Kiipeily kivillä ja kannoilla kehittää motoriikkaa. Hallamummo ”imettää” pentuja Tuuliäidin suostumuksella . Ensi lumi kostutti palleroiden käpälät. Kanansiipiä pureskellaan, mutta syöminen vie aikaa ja voimia.

        
     

6 viikkoa

Aika kuluu nopeasti. Pennut ovat kuusiviikkoisia kuusikiloisia reippaita koiria. Päivät kuluvat kivillä ja kannoilla kiipeillessä. Unentarpeen yllättäessä pennut nukkuvat isoäiti Hallan lentoboksissa untuvamakuupussissa pihalla. Halla ja Tuuli leikkivät innokkaasti pentujen kanssa. Isä-Samo ja Tuulin sisko Brenda tutustuivat pentuihin viikonloppuna.  Yöt nukutaan pentuhuoneessa, mutta aamulla saattaa olohuoneesta löytyä useampikin  pikku nelijalkainen. Vauhtia ja menoa riittää.

        

Näkemisiin Hallatuuli

Viimeinen viikko syntytanhuvilla oli sateinen. Pennut tutkivat aitauksen reiät ja heikkoudet. Katosivat tomerina lähikallioille, purivat kiukuissaan aitaverkkoa, kun eivät löytäneet paluuaukkoa kotipihalle.  Untuvapussi tarjosi lämpöä päiväunilla, mutta karaistuneet pennut nukkuivat villa-alusilla taivasalla myös sateen tihkussa. Ruokaa kului reippaasti: kaksi kiloa kanankauloja katosi nopeasti nälkäisiin suihin. Narttupennut painoivat noin seitsemän kiloa, painavin uros oli yhdeksänkiloinen. Autoajelua harjoiteltiin ennen kotiinlähtöä.  Kelpieuros Göran ja tolleri Kimi kävivät Hallamummon tiukassa valvonnassa kertomassa, että kaikki koirat eivät ole valkoisia. Lauantai oli iloinen ja haikea samalla kertaa. Tuuli seurasi pentujen lähtöä pihamaalla tyytyväisenä työpanokseensa. Kotiinhan jäi vielä hetkeksi ikioma ”pehmolelu” Otso, jonka kanssa ilta sujui nujuten olohuoneen matolla. 

        

Tuulin ja Hallan lemmikkipoika

Tuuli ja Halla leikittivät kilvan Otso-poikaa. Oona-vauva seurasi tarkasti Otson puuhailua ja leikkejä sisällä. Koirapoika valloitti meidän kaikkien sydämet. Tuntui lähes pettymykseltä, kun Otsolle löytyi erinomainen perhe.  Olosuhteet perheessä olivat ihanteelliset. Onneksi Otson koti on lähes naapurissa. Tuulin ja Hallan riemu oli rajaton, kun Otso teki ensi visiitin syntymäkotiinsa.

        

                     Lisää kuvia:                                       
C-pennut